Silent Hill Origins PSP

Dodii tuli tällänenkin "klassikko" pelattua läpi. En nyt tiedä onko tämä vielä niin vanha peli ja onko tällä edes kulttimainetta niin siksi sulkumerkit. Mukavampaa arvostelu kokemuksesta teki se, kun sai taustalle jännittäjän mukaan. Ostin PSP:lle nimittäin tollasen kaapelihässäkän jolla saa kuvan ja äänet tulemaan TV:n kautta. Ohjaaminen tapahtuu edelleen PSP:llä, vaikkakin jos olen oikein käsittänyt niin pitäisi pystyä PSP:hen liittämään PS3 langattoman ohjaimen, mutta kun akku kesto on mitä on niin en kyllä yhtään enempää ajatellut rasittaa akun kestoa. Eikä sovi unohtaa että tekijänä toimi sellanen lafka kuin Climax Studios, että ihan onnistunut tuotos heiltä.

Itse pelistä, ihmiset jotka ovat pelanneet Silent Hill pelejä tietävät sen että kyseessä on hitusen enemmän psykologinen kauhu kuin action horror tyyppinen peli. Vaikka tässä voi tappaa kaikki vastaan tulevat öllit niin itse suosittelen säästämään vähäiset kutit ja juoksemaan karkuun. Pelin öllit eivät ole zombeja tai muitakaan mutantteja, pitemminkin sairaanmielen luomia kaoottisia hahmoja vailla mieltä. Ajatellaan vaikka Silent Hillille ikonista hoitsu ölliä: kasvoton, hoitajan asussa oleva, nykivä liikkeinen ja skalpelli kädessä huitova olento. (Okei tämäkin tuli ehkä enemmän vasta Silent Hill 2 tämän kaltaiseksi, olen juuri nimittäin ensimmäistä osaa pelaamassa läpi niin siinä hoitajilla on kasvot mutta selässä joku ihme olento roikkuu ja nää hoitsut jopa juoksee, ei olleet niin pelottavia minusta nämä ihan alkuperäiset hoitsut.) Ei ensimmäisenä tule mieleen alkaa sellaisen kanssa taistelemaan. :D

Tuttujakin nähdään, isoa lihamiekkaa (?) heiluttava teurastaja on liikkeellä tässäkin pelissä.

No tässä nimenomaisessa pelissä mentiin jo huomattavasti enemmän siihen toiminnalliseen suuntaan ja siihen trendiin että kättäpidemmät aseet kuten matka TV:t, veitset ja hattutelineet ovat kertakäyttö kamaa, hetken kestävät ja sitten särkyvät. Vain ampuma-aseet ovat ikuisia, ainakin siihen asti kuin ammuksia riittää. Lähitaiselu aseilla osalla pystyi tekemään teho hyökkäyksen pitämällä hyökkäys napin pohjassa,  myös liikkuminen onnistuu lyödessä ja onneki myös ampuessa. Taisteluun lisättiin myös QTE kohtauksia, jotkut viholliset kun tarttuvat hahmoon kiinni niin niissä tilanteissa pitää painaa näytöllä näkyvää nappia ettei vahinkoa tule. En pitänyt oikein näistä kohtauksista, saivat kankean pelin vielä kankeammaksi.

Osa vastaan tulevista ölleistä on vähintään mielenkiintoisia

Pelattavuus on kohtalaisen kohdillaan, enimmäkseen normaali vaikeustasolla tulee nyrkkejä heilutettua ja ampuma aseilla paukuteltua. Kamera on välillä ongelmallinen ja liikkuminen välillä hankalaa, olisiko syynä PSP:n pikku analogi tatti? Toisin kuin ensimmäisessä osassa niin tässä Travis kääntää päänsä kiintoisien esineiden suuntaan, mutta myös ovien jotka aukeavat suuntaan. Välillä saa siis hetken miettiä mitä tämä sankarimme oikein etsii, etenkin jos kamera on kaukana hahmosta on hankala hahmottaa katsooko hahmosi johonkin vai ei.

Äänimaailma on taattua Silent Hilliä. Osuu ja uppoaa ja onhan se alkuperäinen säveltäjä Akira Yamaoka tähänkin musiikit tehnyt niin ei siis laatu voi olla huonoa. Tarpeeksi ahdistava kokemus.

Pimeään maailmaan astutaan tässä vapaaehtoisesti peilien välityksellä

Kronologisesti tämä on prologi ensimmäiselle Silent Hillille ja vissiinkin jos ajatellaan aikajatkumoa niin tämä taitaa kuulua periaatteessa siihen "pääjuoni" sarjaan eli tämä, 1 ja 3 jotka ovat siis kytköksissä toisiinsa. Muutenhan Silent Hill peleissä on kunkin sankarin/antisankarin omat demonit jotka ajavat henkilön maanpäällisen helvetin kokemaan muutenkin kuin päänsä sisällä.  

Kokemuksena tämä peli oli ihan mukiinmenevä, parempi kuitenkin mitä Silent Hill Downpour omasta mielestäni, mutta käsikonsolille kun tämä alunperin tuli niin jotkin tekniset rajoitukset näkyvät selvästi. Tästähän tuli myöhemmin myös PS2 versio mutta en muista saatikka tiedä oliko näillä versioilla mitään merkittävää eroa?

Arvosana 7/10. 

Ottaen huomioon pelin iän, laitteen mille se tuli ja teeman. Niin tämä on hyvin onnistunut taskuversio Silent Hill sarjaan.

Hyvää

+ Kiinnostava juoni

+ Onnistunut taskuversio

+ Kokonaisuutena ihan toimiva peli

+ Äänimaailma

+ Silent Hill peli joka ei lähde hortoilemaan liian kauas lähdemateriaalista

Huonoa

- Taisteleminen kankeaa

- Särkyvät lähitaisteluaseet 

- Kamera ongelmat

- Kontrollit välillä kankeat